Asukkaita kuultava palveluverkosta

Helsinkiläisten protestiliikkeet lähipalvelujen karsimista vastaan saivat ensimmäisen erävoiton, kun kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkona laittaa kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) johdolla valmistellun palvelujen ”lahtauslistan” uuteen valmisteluun.
Noin 80 palvelujen toimitilan lopettamista koskeva esitys ei ollut valtuuston esityslistalla, mutta SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakanen toi asian käsittelyyn tarkastuslautakunnan kertomuksen liittyvien toimien yhteydessä.
(lisää…)

Palvelut kävelyetäisyydelle – leikkauksille ei tarvetta

Jussi Pajusen johdolla valmisteltuun lähipalvelujen karsimisohjelmaan ei ole Helsingissä taloudellista pakkoa tai tarvetta. Kysymys on palvelujen yksityistämisohjelmasta, jota SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vastustaa.
(lisää…)

Lähipalvelujen lopettamislistat haudattava

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esittää helsinkiläisten lähipalvelujen rajua karsimista. Pajunen vetoaa tarpeeseen säästää. Helsingin kaupungilla ei ole kuitenkaan mitään perusteltua syytä säästää lähipalveluissa.
(lisää…)

Pitkäaikaissairaalat lopetetaan

Kaupunginvaltuusto päätti kokoomuksen ja vihreiden johdolla äänin 49-35 lopettaa Helsingin pitkäaikaissairaalat. Kivelän, Koskelan ja Myllypuron sairaalat muutetaan sosiaaliviraston alaisiksi vanhustenkodeiksi ja Suursuon sairaala akuuttisairaalan kuntoutusyksiköksi.
Jo tämän ja ensi vuoden aikana lopetetaan 200 sairaansijaa ja 120 henkilöstön vakanssia. Jatkossa myös vanhainkodeista tehdään palveluasuntoja, joissa kaupungin maksuosuus vähenee.
(lisää…)

Lapsiperheiden palvelut kaupan aukilolon laajetessa

Kaupan aukioloaikojen laajeneminen joulukuun alusta lukien lisää lasten iltahoidon, viikonloppu- ja ympärivuorokautisen hoidon tarpeita.  Eduskunnan hyväksymän lain mukaan vähittäiskaupan pienet myymälät voivat olla avoinna vaikka 24 tuntia kaikkina viikonpäivinä.  Isommat marketit ja kauppakeskukset saivat oikeuden olla avoinna sunnuntaisin ympäri vuoden, eräitä juhlapyhiä lukuun ottamatta.
(lisää…)

Sosiaalijohtaja Voutilaisen väärikäytöksiin puututtava

Sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen päättämissä kalustohankinnoissa ja ostopalveluissa on kyse periaatteellisesti tärkeistä arvovalinnoista: Miten kaupungin johdossa suhtaudutaan väärinkäytöksiin? Onko johtajilla eri normit kuin muilla? Hyväksytäänkö se, että sosiaalijohtaja hankkii omiin työtiloihinsa 72 000 eurolla kalusteita ja vielä samaan aikaan, kun sosiaalipalvelujen määrärahoja karsitaan? Saako johtavaa asemaa käyttää konsulttipalvelujen ostamiseen entisiltä työkavereilta ja tuttavilta hankintalain ja -ohjesäännön vastaisesti? Tässä on kyse myös siitä, noudatetaanko kaupungin eettisiä periaatteita, jotka on kirjattu muun muassa valtuuston strategiaohjelmaan?
(lisää…)

Pitkäaikaissairaaloiden lopettaminen on virhe

Vanhusten pitkäaikaishoitoa koskevan esityksen valmisteluvaiheessa on sivuutettu ne, joita asia koskee – niin vanhukset, henkilöstö kuin terveys- ja sosiaalilautakunnat. Esitys perustuu tilintarkastusfirma KPMG:n selvitykseen, josta puuttuu kokonaan palvelutarpeiden ja hoitotyön sisällöllinen arvio. Vaihtoehdot oli annettu valmiina talous- ja kiinteistöhallinnon lähtökohdista.

(lisää…)

Pienempi paha?

Helsingin kaupunginvaltuustossa oli budjetista päätettäessä uusi tilanne. Ensi kertaa pääkaupungin historiassa demarit ja kommunistit, SDP:n sekä SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmät olivat yhdessä oppositiossa ja vastustivat budjettisopimusta.

SDP:n kieltäytyminen hyväksymästä palvelujen, toimeentulotuen ja työllisyysmäärärahojen alibudjetoimista olisi voinut avata tien laajemmallekin muutokselle. Vasemmistoliitto ja vihreät valitsivat kuitenkin kokoomuksen kanssa tapahtuvan yhteistyön. Ne hyväksyivät kymmenien miljoonien leikkaamisen palveluista, satojen työpaikkojen lopettamisen, työntekijöiden palkkojen polkemisen, palvelujen laajenevan siirtämisen yksityisille markkinoille, toimettomuuden ilmastopäästöjen vähentämisessä jne. Äänettömänä yhtiömiehenä kokoomuksen johdolla valmistellussa budjettisopimuksessa ovat mukana myös Perussuomalaiset.

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa kokoomuksen kanssa liittoutumista selitettiin ”pienempänä pahana”. Voi kysyä, kenen kannalta? Miten SDP:n hylkäämät menoleikkaukset muuttuvat pienemmäksi pahaksi, kun ne hyväksyy VAS? Paljonko työttömiä tai vaille tarvitsemiaan palveluja jääviä lohduttaa se, että menoleikkauksista on kokoomuksen ja vihreiden kanssa sopinut VAS?

Yrittääkö VAS ostaa helsinkiläisten palvelujen ja työllisyyden kustannuksella paikan kaupunginhallituksen sisäpiirissä? Ja millä hinnalla? Budjettisopimukseen sisältyy myös taloussuunnitelma kolmelle seuraavalle vuodelle. Tässä suunnitelmassa VAS on sitoutunut jatkamaan palvelujen menojen leikkaamista seuraavina kahtena vuonna vielä 188 miljoonalla lisää. Henkilöstön palkkamenoja vähennetään noin 60 miljoonalla eurolla eli myös työpaikat vähenevät.

”Pienemmän pahan” politiikka vie vielä suurempaan pahaan. Siihen ei sisälly mitään posiviista muutoksen näköalaa. Päinvastoin se vie kerta kerran jälkeen yhä pidemmälle kokoomuksen ajamaan suuntaan.

Vasemmistoliitolla oli mahdollisuus valita kokoomuksen sijasta vasemmistoyhteistyön. Koko vasemmiston esiintyminen palvelujen ja työllisyyden puolesta olisi lisännyt paineita muissa ryhmissä. Se olisi tukenut ay- ja kansalaisliikkeitä. Se olisi lisännyt myös vasemmiston eduskunnassa esittämän oppositiopolitiikan uskottavuutta.

”Pienemmän pahan” politiikka ei avaa mitään näkäaloja poliittisten asetelmien ja voimasuhteiden muutokselle, politiikan suunnan muutokselle. Se on loputtoman sopeutumisen ja alistumisen, loputtomien tappioiden tie.

SDP:n irtaantuminen kokoomuksen johdolla valmistellusta budjettisopimuksesta on tärkeä juuri siksi, että se nostaa esille muutoksen mahdollisuuden. Helsingin valtuustossa on periaatteessa vasemmiston ja vihreiden enemmistö. Toivottavasti SDP:n ratkaisusta muodostuu askel kohti tämän enemmistön muuttumista mahdollisuudesta todellisuudeksi.

Päivähoitoa leikataan – ja yksityistetään

Kaupungin budjetin menoleikkausten oikeistolaiset ideologiset tavoitteet tulivat räikeällä tavalla esille, kun valtuuston enemmistö päätti leikata kaupungin päivähoitomenoja vuodesta 2011 alkaen 10 miljoonalla eurolla vuodessa. Heti tämän jälkeen päätettiin nimittäin ryhtyä tukemaan yksityisten päiväkotien ja päivähoitoalan yritysten perustamista ja laajentamista.
(lisää…)

Päivähoitoa ei pidä yksityistää

Tätä esitystä ”päivähoitotoiminnan käynnistämiskokeilusta” perustellaan ”palvelurakenteen monipuolistamisella”. Tosiasiassa kyse on yritystuesta ja palvelujen eriarvoisuuden lisäämisestä.
(lisää…)